Esham! Tuo Wicket shitin isähahmo räjäytti potin julkaistuaan levyn mikä sisältää kaksi levyä. Ensimmäisellä levyllä kuullaan 17 tiukkaakin tiukempaa raitaa. Toisella levyllä on jokaisesta biisistä musiikkivideo! A-1 YoLa on järjestyksessä Eshamin yhdestoista studioalbumi, joka tuli pihalle Psychopathic Recordsin kautta vuonna 2005. Levyn tuotannosta vastaa kokonaan Esham. Albumin kansi on suunniteltu kuvaamaan A1 Steak Saucen(pihvikastike) logoa. Erona on vain se, että A-1 YoLa -termi tarkoittaa hyvälaatuista kokaiinia. Hehheh!

Aihepiiriin kuuluu mm. lääkkeiden väärinkäyttö, kaman myyminen, pään sekoaminen, helvettiin meno ja muita mukavia aiheita. Biitit ovat olleet aina silkkaa rautaa Eshamin levyillä, joten ei mitään valittamista.

Musiikkivideot DVD -levyllä ovat ihan kelpo katseltavaa. En suosittele epileptikoille. Jotkut videot ovat liian sekavia valoefekteineen. Esham räppää hylätyissä rakennuksissa, limuusinissa, hautausmaan edessä, autossa, 7 Milen getossa jne. Monet musiikkivideot on selvästi tehty täysin yksin. Sen näkee laadusta ja kuvakulmista. Monissa videoissa on lainattu materiaalia elokuvista ja dokumenteista. Mutta on se kyllä mukavaa katsoa suosikkiartistiaan koko levyn läpi musiikkivideoiden muodossa.

Klikkaa kannesta!

Muutama vuosi sitten tämä irstaalla kannella varustettu teos pyöri kaupan hyllyillä. Nyt se on pistetty jakoon ilmaiseksi. Ladatkaa ihmeessä. Hyvää materiaalia!

Pittsburgissa Mars sai tuntea, että kuolema saattaa käydä yllättävänkin lähellä. Hänen ollessaan kotona tyttöystävänsä Nikkin kanssa, talon ohi kulki tuntematon auto ja luoteja alkoi lentää. Tämän seurauksena Nikki sai osuman ja Mars lukitsi itsensä viideksi päiväksi studioon. Näissä olosuhteissa syntyi levy Mars Attacks. Mars teki levystä rajoitetun painoksen, joka myytiin 12 tunnissa loppuun viikko ennen virallista julkaisupäivää. Huomatessaan myynnin tekevän tulosta, Mars päätti uudelleen julkaista albuminsa. Lyriikoiden aihepiiri pyörii naisten, huumeiden, tappamisen ja synkän menneisyyden ympärillä. Marsin äänenkäyttö on omaperäistä ufomaisen mörinänsä ansiosta. Ääni ei ole selvästikään tältä planeetalta.

Tuotannosta eniten läsnä on Rock It Productions, joka on täyttänyt artistien musiikillisia tarpeita jo yli 7 vuotta. Tämä valtavan suosittu biittinikkari on työskennellyt neljän kappaleen takana. Muita levyllä on ollut tuottamassa G-Dubb, Ryval Productions, Tyjilla sekä Mars. Levyn äänimaailma on sopivan monipuolinen. Löytyy ufomaisia fiilistelyhittejä, synkkää pimputusta ja vinkunaa. Itse en keksi mitään valitettavaa tuotantopuolessa.

Omaperäisen räppäystyylin ja onnistuneen tuotannon ansiosta suosittelen jokaista Wicked Shit -friikkiä katsastamaan tämän levyn. Suomessa saatavuus on todella heikko, luulisin jopa olematon. Mutta Redrummediassa, Cdbabyssa sun muissa kansainvälisissä verkkokaupoissa tämän saa edulliseen hintaan.

Kuuntele näytteitä levystä

Youthful Folly (1993-1996)

Class War (1997-2001)

Vanguard(2002-2004)

Marori Morningstar – The Last Days Of Morningstar

K-Rinolle on muodostunut jo eräänlainen tavaramerkki hänen mustakantisista kirjoistansa, jotka on täytetty lyriikoilla. Siitä päästäänkin levyyn nimeltä Book Number 7. Levyn takakannessa kaikki seitsemän kirjaa on komeasti järjestetty riviin. Mies näyttää olevan kuin viini, eli paranee vanhetessaan. Tuntuu jotenkin siltä, että jokainen uusi levy, minkä hän tekee on parempi kuin edellinen. Kovin moni ei samanlaiseen pysty.Albumi aloittaa Book Number 7 Introlla, missä johdatetaan hyvin kuuntelija tuon mystisen numeron sisään. Levyn tuotannosta vastaavat ainakin Dope-E, minkä ei pitäisi olla yllätys kovinkaan monelle. Muita levyllä hääriviä tuottajia ovat mm. X-Productions, Big Doc, Bionic, Black Mike, Keyza Soze, Klondike Kat sekä K-Rino. Tuotanto on samankaltaista kuin vanhemmillakin K-Rinon levyllä, ehkä hitusen onnistuneempaa monipuolisten taustojen ansiosta.

Levyllä on todella monia hyviä kappaleita, kuten esimerkiksi Raised In The Dead End, missä on erittäin iskevä kertosäe. Lyriikat keskittyvät lähinnä K-Rinon elämään South Parkissa. Amnesiassa K-Rino kärsii vakavasta muistinmenetyksestä. Kappale sisältää todella ovelaa tarinankerrontaa, missä K-Rino onkin aikamoinen tekijä. The Wrong Thangissa poliisit ja järjestelmä saavat tuta vihan, ja tämän kappaleen säkeistöt ovatkin aika agressiivista tilitystä. Everyday on erittäin kaunis kappale ja se kantaa eteenpäin K-Rinon tekemän taustan kanssa. Lyriikat kertovat kauniista asioista, mitä maailmassa on vielä jäljellä. Ja tottakai kun Texasia edustetaan pitää olla hyvä edustuskappale. Come On Downissa fiilistellään Texasin menoa. Siinä lyhyesti levyn kappaleista. Albumilla vierailee SPC:n tuttuja kasvoja kuten Ganksta NIP, mitä ei olla kuultukaan vähään aikaan K-Rinon levyillä.

Koko levy huipentuu melkein 15 minuuttia kestävään kappaleeseen, mihin on koottu South Parkin Coalitionin porukkaa oikein urakalla.

K-Rino on itse sanonut, että hän pyrkii tekemään jokaisesta albumistaan paremman. Hän on myös osoittanut olevansa aika perfektionisti omien lyriikoidensa suhteen. Omien sanojensa mukaan hän yrittää tehdä jokaisesta riimistä ainutlaatuisen ja täydellisen. Kun miehen tuotoksia kuunteleen niin tämän kyllä huomaa.

Kokonaisuutena levy on taas kerran suuri taidonnäyte K-Rinolta. Levy on omistettu SPC:n kuolleelle jäsenelle A.C Chillille sekä muille kuolleille kavereille. A.C Chill kuoli vuoden 2005 jouluna.

9

Horrorcore.comin haastattelussa v. 2006 kesällä Lo-Key kertoo, että Floridassa asui yksi poika joka murhasi koko perheensä kiitospäivänä lyijyputkella kuunneltuaan hänen musiikkiaan. Lo-Keytä tämä ei pahemmin häirinnyt. Hän vain tokaisi tyynesti: “Palkkaan hänelle hyvän lakimiehen, jotta hän pääsee ulos ja voi tehdä sen uudestaan.”

Lo-Keyn sooloprojektien tuotoksena häneltä on tullut internetiin jakoon ainakin 5 levyä. Lataa levyt klikkaamalla kantta. Oikein mehukkaita levyjä jokainen. Mieheltä on tullut jakoon myös muutama mixtape, mitkä ovat vähemmän Horrorcore -painotteisempia.

Alkuajat

Alkuaikoina kaksikko tunnettiin vielä nimillä Intelligence ja Violence. He kuuluivat suureen ryhmään, joka oli nimeltään Inner City Posse. Se perustettiin vuonna 1987. Inner City Posseen kuului kaksikon lisäksi mm. Shaggy 2 Dopen vanhempi veli nimeltänsä John Kickchass sekä muutamia muita henkilöitä. Shaggy, Kickchass ja Violent J muodostivat trion nimeltään JJ Boys. Musiikkia he alkoivat tekemään pari vuotta myöhemmin. Ei kulunut kauaakaan ja vuonna 1989 ryhmä teki ensimmäisen singlensä. Single kantoi nimeä Party At The Top Of The Hill. Samana vuonna he tekivät kotona kasetin. Sen nimeksi tuli Enter The Ghetto Zone.

Kun vuosi vaihtui ja kalenteri näytti vuotta 1990, ryhmä julkaisi kaksi kasettia. Kasetit olivat Intelligence And Violence ja Bassment Cuts. Bassment Cuts oli ensimmäinen nauha, joka päätyi kauppojen hyllyille.

Ja vuosi taas vaihtui. Vuonna 1991 he tekivät ensimmäisen EP:n mikä jäi myös viimeiseksi tuon kokoonpanon osalta. EP nimettiin ja siitä tuli Dog Beats. Se menestyi suhteellisen hyvin ja ryhmä keräsi mainetta Underground -piireissä.

Kaikella on loppunsa. Inner City Posse näki loppunsa kun ryhmä hajosi vuonna 1992. Violent J ja Shaggy 2 Dope kuitenkin jatkoivat ja päättivät perustaa duon. Tästä sai alkunsa Insane Clown Posse. He perustivat myös oman levy-yhtiön Psychopathic Records

6 Jokerikorttia

Legendan mukaan Pimeyden karnevaalin(Dark Carnival) henget ilmestyivät heille ja näyttivät heille kuusi ilmestystä, mitkä oli painettu kuuteen jokerikorttiin. Tästä sai alkunsa Jokers Cards -sarja. Jokainen niistä sisältää tärkeän viestin maailmalle. Ennustuksen mukaan silloin, kun viimeinen kortti on paljastettu ajan loppu saavuttaa meidät kaikki(The end of time will consume us all).

Julkaisuhistoria

1992-1996

Ensimmäinen kuudesta jokerikortista Carnival of Carnage julkaistiin Psychopathic Recordsilla vuonna 1992. Vuonna 1993 seurasi välilevy Beverly Kill 50187. Vuonna 1994 Jokers Cards -sarja sai jatkoa toisen jokerikortin Ringmasterin muodossa, mikä tuli myös pihalle Psychopathic Recordsin kautta. Se myi kultaa. Tämän ja kolmannen jokerikortin välillä kaksikko ehti julkaista kaksi EP:tä, The Terror Wheel ja Carnival X-Mas. Samana vuonna ilmestyi Shaggy 2 Dopen soolo Ep Fuck Off. Kolmas jokerikortti The Riddlebox näki päivänvalon vuonna 1995. Julkaisijana toimi Jive Records ja se oli ensimmäinen ICP:n levy joka julkaistiin maailmanlaajuisesti. Kuten Ringmaster, tämäkin myi kultaa. Tämän jälkeen vuonna 1996 seurasi taas yksi välilevy Tunnel Of Love.

1997-1999

Elettiin vuotta 1997. Oli neljännen jokerikortin The Great Milenkon aika. Tällä kertaa levy tehtiin Hollywood Recordsin studiolla, jonka omisti Disney. Kun kappaleet olivat kasassa, Disneyn edustajat tulivat väliin ja halusivat osan levyllä olevasta materiaalista muutettavan. Tämän johdosta Violent J ja Shaggy poistivat kolme biisiä levyä ja muuttivat muiden biisien sisältöä. Sitten tapahtui asia jota ei kukaan osannut odottaa. Albumin nimi oli julkistettu ja levy oli kaikinpuolin valmis julkaistavaksi. Yhtäkkiä julkaisu ja sitä seuraava kiertue peruttiin ja Insane Clown Posse suljettiin levy-yhtiön ulkopuolelle. Disneyn mukaan syy tähän oli se, että he olivat saaneet paljon kritiikkiä mm. uskonnollisilta ryhmiltä, joten heidän täytyi säilyttää maineensa.

Island Records suostui kuitenkin julkaisemaan The Great Milenko -levyn leikkaamattoman version. Disneyn ja ICP:n kiista oli antanut ryhmälle näkyvyyttä mediassa, mikä toi paljon uusia ihmisiä heidän musiikkinsa pariin. Ensimmäinen singlelohkaisu levyltä oli Halls Of Illusions ja toinen Hokus Pokus. Itse levy myi platinaa

Viidestä kappaleesta tehtiin musiikkivideo. Ne olivat Piggy Pie, Halls Of Illusions, Hokus Pokus How Many Times ja Down with the Clown (Katso videot klikkaamalla linkkejä)

Vuonna 1998, kaksikko julkaisi ensimmäiset albumit, mitkä sisälsivät ns. ylijäämäbiisejä. Ne kantoivat nimeä Forgotten Freshness Volumes 1 & 2. Ne myivät kultaa.

Vuonna 1999 ilmestyi viides Jokerikortti, The Amazing Jeckel Brothers. Levy oli neljäntenä myyntilistoilla. Levy oli ICP:n suurin saavutus mainstream -musiikin saralla ja se myi kultaa. Levyn singlelohkaisu oli Another Love Song. Siitä tehtiin musiikkivideo ja se alkoi pyöriä säännöllisesti MTV:llä. Duo esiintyi myös Woodstock 99 festivaaleilla.

2000-2001

ICP ei pitänyt Island Recordsin tavasta promotoida heitä. Levytyssopimuksen mukaan heidän piti kuitenkin tehdä vielä kaksi levyä Islandilla, jotka myöhemmin olivat Bizaar ja Bizzar. Levyt julkaistiin samana päivänä. Ennen noiden albumien tuloa markkinoille, kaikkien tietämä Ozzyn vaimo Sharon Osbourne The Howard Stern Show:sta veikkasi, että ICP:n seuraava levy ei myisi kuin 200 000 kopiota ja jos se myisi enemmän Sharon maksaisi heille 50 000 dollaria. Violent J arveli, että levy myisi 500 000. Yhdessä Bizaar ja Bizzar ovat myyneet yli 200 000 kopiota. Kun Sharon Osbourne kieltäytyi maksamasta hävittyään, mutta ICP muutti summan lopulta kohtuullisesti.

ICP pääsi myös MTV:lle kahdella videolla, jotka olivat Let’s Go All The Way ja Tilt – A Whirl. MTV näytti videoita ainoastaan myöhäisillassa.

Vuonna 2000 ilmestyi myös ensimmäinen elokuva, jossa Violent J ja Shaggy 2 Dope olivat pääosissa. Elokuvan nimi on Big Money Hustlas. Elokuva on keränny paljon mainetta underground elokuvien saralla. ICP fanien keskuudessa se on klassikko.

Vuonna 2001 he julkaisivat toisen kokoelmalevyn nimeltään Forgotten Freshness volume 3.

2002-2004

Kuudes Jokerikortti The Wraith, mikä symboloi kuolemaa, sisälsi kaksi versiota: Shanri-La ja Hell’s Pit. 2002 lokakuussa ilmestyi ensimmäinen. Kriitikot eivät tykänneet albumista pätkän vertaa ja Blender -lehti ilmoitti sen olevan kaikkien aikojen huonoin albumi. Levyn biisistä Juggalo Homies tehtiin musiikkivideo ja saikin kiitettävästi radiosoittoa.

2003 Violent J päätti julkaista ensimmäisen soolonsa, minkä nimeksi tuli Wizard Of The Hood.

2004 tuli The Wraithin toinen osa: Hell’s Pit. Kriitikot mieltyivät tekeleeseen jonkun verran mutta levy ei saanut paljon julkisuutta mediassa. Biisi Bowling Balls julkaistiin promomielessä ja musiikkivideon muodossa. Musiikkivideo löytyy Hell’s Pitin bonus DVD:ltä.

2005-2006

Insane Clown Posse julkaisi The Calm Ep:n. Äänimaailma oli muuttunut aikaisemmasta tuotannosta johtuen varmaan myös siitä, että ICP tuotti täysin itsenäisesti koko teoksen. Tämän jälkeen tuli taas Forgotten Freshness -sarjaa neljännen osan muodossa. Vuonna 2006 Shaggy 2 Dope julkaisi toisen soolonsa , Fuck The Fuck Off. Vähän myöhemmin ICP julkaisi ensimmäisen remix -albumin nimeltään The Wraith: Remix Albums. Se sisälsi sekä Shangri-Lan että Hell’s Pitin.

2007

Helmikuussa 2007 ICP esiintyi The White Rapper Show -ohjelman viimeisessä jaksossa. Samassa kuussa tuli uuden levyn The Tempestin sämpleri julki ja ensimmäinen single I Do This. Sen jälkeen tuli seuraava biisi Haunted Bumps. Itse The Tempest -levy julkaistiin maaliskuun 20 päivä vuonna 2007. Albumin kansilehdessä oli mainos ICP:n tulevasta projektista. Kyseessä on Ep ja se tulee kantamaan nimeä Eye Of The Storm ja se julkaistaan vuonna 2007 Gathering Of The Juggalos -tapahtumassa.